sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Lumisia töitä

 

Kylmästi paistaa, jos jaksaa paistaa.
Sunnuntaita on vietetty lumisateisessa säässä. Pakkanen heltyi hetkeksi ja mittari on punaisella vain -8 asteeseen saakka. Aivan outoa. Jotenkin niihin arktisiin asteisiin tottui tai turtui. Talvikamppeissa tulee ulkona nyt hiki.

Kanalassa helttapäät touhuavat nyt äärettömän tarmokkaasti, lämpötila sielläkin helttaa hiottava. Täytyy ottaa patterista vähän pienemmät tehot irti. Munantuotantolaitos jyllää taas huipputahtia. Tänäänkin laitoin 30 munaa maailmalle eikä vieläkään munalaarin pohja paista.

Meilläkin sitten laskeuduttiin kertarysäyksellä hiljaiseen arkeen. Iso-J ja vierailevat neidit kurvasivat kuutostielle ja jättivät jälkeensä vain hiljaisuuden. Kaikilla oli vähän orpo olo joten paineltiin pihalle lumihommiin. Perilliset surffasivat pulkilla alas maakellarin katolta ja minä lykin lunta pois pihapoluilta. Ihanan raikasta ja puhdasta. Onneksi on tilaa mihin lumia lykkiä.

Titalle (ja muille pihaprojektiani seuraaville) tiedoksi, nyt minulle kristallisoitui sen pionipenkin paikka ja muoto. Ja on äärimmäisen helppo laajentaa sekä leveydessä että pituudessa *tralalaa" Toivottavasti Majakarilla palataan hissuksiin normaalikondikseen. Vatsataudit ovat jotain äärimmäisen rasittavaa, pthyhyyh.

Tautiuutisista tulikin mieleen kuinka tänä talvena ei olla sairastettu yhdenkään "virallisen lääkekuurin" vertaa. Jotain pientä kuumeilua ja räkänuhaahan jokaiseen talveen kuuluu. Oliskohan puhtaalla hengitysilmalla mitään tekemistä asian kanssa... ?

Yrittelen ohjelmoida itseni uuteen energiseen ja innovatiiviseen viikkoon *gnnnh*
Nyt on kyllä aika vaikeaa, kaamosankeutta? Pakkasväsymystä?
Tässä muuten linkki niille, joita kenties kiinnostaa tieto kuun vaikutuksesta elämäämme:

Mulla taitaa olla nyt tähdet vähän väärässä asennossa kun ei oikein homma hoidu. Moido.



6 kommenttia:

  1. Katsos kehnoa, nuorempi perillinen ilmoitti keskittyvänsä nyt opetuselokuvaan... ja seuraavassa telkkahuoneesta alkoi kaikua Piia Pantsun dvd. Kenttäratsastus on ilmeisesti kova juttu *ja äidille lisää harmaita hiuksia*

    VastaaPoista
  2. Kyllä täällä jo hengissä ollaan. Hennosti. Olen koonnut voimiani, että jaksaisin tehdä tallityöt. Aamulla lapoin jo kottareihin tuotokset, mutta pitäisi roudata nyt ne lantalaan ja tuoda puhtaita puruja tilalle.

    VastaaPoista
  3. Nyt on kyllä kuun kuviot vinksallaan ja muutkin henkimaailman elementit sekaisin. Perilliset ovat jo sängyissään. Kaikessa rauhassa loikovat ja lueskelevat ja näyttävät melko väsähtäneiltä. Yhtään en paheksu, päin vastoin kannustan tankkaamaan unta alkavan viikon koitoksiin.

    Eipä sillä, heti kun saan Kanalian valot pimeäksi, aion itsekin hinata äässini vaaka-asentoon ja keskittyä hetkiseksi kirjapinon antiin. On meinaan aika ihana herätä maanantaiaamuna pirteänä ja hyvin levänneenä!

    Ihan pikaisesti aion vielä perehtyä pionitilauksen kiehtoviin mahdollisuuksiin.

    Hyvä, että Tita alkaa elpyä. Tuo se on yksi kotitallin riemuista, kyseenalaisista sellaisista. Se on paikka jota ei saa jättää hoitamatta yhtenäkään päivänä. Ei vaikka olisi pää kainalossa ja suolet solmussa.

    VastaaPoista
  4. Tunnustusten hetki - ensimmäistä kertaa toistakymmeneen vuoteen eilen jäi tallityöt tekemättä karsinoiden osalta. Eipä silti, hengissä hevoset olivat, ja heti aamusta lapoin karsinat tyhjiksi vaikka polvet tutisivatkin ja meinasin pirtissä ottaa lukua hyvän aikaa.

    Eilinen ilta oli kyllä melko huonovointinen. Tästä tämä jo toipumaan päin on. Laitoin kevyttä kana-riisiä ja söin vähäsen. Elämä voittaa.

    Minäkin viimeistelin pionitilaukseni, pudotin Do Tell pionin pois, sillä sitä saa kotomaastakin. Onpahan nyt noita lajikkeita taas mukavasti tulossa. Toivottavasti juurakot ovat hyviä.

    VastaaPoista
  5. Nyt alkaa ilmeisestikin Titalla elämä voittaa kun on jo pionitilausta viimeistellyt. Mulla on jo toinen tilaus tekeillä :-)

    Nyt iltamarssille kanalaan, polku on taas melkein tuiskunnut umpeen. Ja sitten punkkaan. Ei jaksa valvoa ei millään.

    VastaaPoista
  6. No höh. Yön valvoin ja kuuntelin tuulen vonguntaa. Odotin löytäväni puolimetriset kinokset pihalta. Katin kontit, hyvä jos sentti oli uutta lunta tullut. Paljon melua tyhjästä ;-)

    Ja koskapa pihakin on reippaan traktoripojan toimesta jo liipattu puhtaaksi, voin luikahtaa kaupunkikeikalle vaikka heti. Kunhan saan nuoremmankin perillisen opin tielle. Ja n kuppia kahvia, ei oikein meinaa herätä...

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com