keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Kylmänkyhmyjä


Heippahei, taas yksi uusi pakkaspäivä. Meillä tosin on ilmassa muutoksen tuulet. Kirjaimellisesti, vieno tuuli heiluttelee salavan kohmeisia oksia. Ja tykkylunta tipahtelee maahan. Lauhtuukin lupaavasti, nyt ollaan kutakuinkin -20 asteessa. Eikä siinä vielä kaikki, ilmassa leijailee hiljakseen kauniita hiutaleita.

Kissat ravasivat viime yönä siihen malliin, että sieltä on tulollaan sekä täysikuu että vaihtuva säätila. Mokomat ylensyöneet mamsellit jytyyttivät rappusia ylösalas. Nuku siinä sitten levollisesti.

Niin että en ehkä ollut ihan priimapirteänä aamuisessa haastelutuokiossa. Enkä ole ikinä mennyt työhaastatteluun pilkkihaalaria vain piirun verran kevyemmissä asusteissa. Pipokampaus ja yltiörumat uggit, that´s me my darling ;-) Iso-J:lle tiedoksi, harkitsin kaaaauan laitanko capoten vai siistimmän toppiksen. Laitoin sen siistimmän.

Lukijoille pitääkin joskus näpätä kuva capotetakista, kotoisammin kassialmakaavusta. Mutta kun se on niin lämmin ;-)


Jos siitä haastattelusta nyt jotain sanoisin...  hmmmm, en tiedä. Hakijoita on ilmeisesti paljon. Ja sen on oikeastikin paljon se. Joten jonkinlainen saavutus lienee jo haastatteluun pääsy ja oman puolituntisen saaminen. Katsotaan nyt.

Puukuorma on vielä matkalla, pieniä teknisiä ongelmia tai jotain. No, onhan tässä aikaa odotella. Joutessani raahaan halkoja ison uunin lämmitystä varten. Kolme pesällistä kun ropsauttaa, tarkenee huomennakin.

Päivän puheenaihe vaikuttaa olevan suunnitteilla oleva lukiouudistus. Että yhdistellään kaupungin lukioita ja tehdään yksi oikein iso, tuhannen opiskelijan massatuotantolaitos. Sillälailla... Vanha kunnon Norssi sentään säilyy, se ei ole kaupungin (mieli)vallassa oleva koulu. Viimeinen yksilöllisyyden linnake koululaitoksessa.

On se niin sääli, moneltakin kannalta. Yksi parhaista asioista mitä muistan lukioajoilta (ja se ei ole paljoa) on juuri koulujen Me-henki. Norssissahan se oli aivan omaa luokkaansa, oltiinhan me vähän kummallisia muutenkin. Ja vielä norsseja...  Enäähän ei ole perinteisiä luokkiakaan vaan koko ajan muuttuvia kurssiryhmiä. Eikä kouluhenkeä jos tuolle hulluudentielle lähdetään.  Jotenkin tuntuu, että luodaan vain kasvualustaa uusille murheille ja ongelmille jos kaikki yhteenkuuluvaisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet kitketään pois säästöjen tieltä.


Kylätkin lakkautetaan kannattamattomina. Jotenkin vain tuntuu, vaikken ehkä kaikkia kansantalouden lainalaisuuksia tajuakaan, että mennään persus edellä puuhun. Ja tulevat sukupolvet vielä katkerasti kiroavat nyt paniikkinappulaa painavien päättäjien tekosia.

Jarrua olisin kyllä minä saanut tänään kertaalleen painaa. Tolpassa leimahti kun pyyhälsin kohti kaupunkia. Uskoisin kuitenkin selviäväni ihan vaan nuhteilla, ei sitä nopeutta ollut lähellekään satasta. Tyhmää kuitenkin, rajoitus on se mikä kyltissä lukee ja siinä luki 80.

Nyt pitää sonnustautua pihahommille. Säätilakin on loppujen lopuksi vain ja ainoastaan pukeutumiskysymys. Sinne vaan sekaan, kylmä kaunistaa. Ei kangista. Kyhmyistä en tiedä, pitää laittaa rukkaset.

Lisäys:

No nyt on puuta poltettavaksi asti. Harvoin näkee noin tiukkaan pakattua heittomottia. Lavallisia on neljä... tekee reilut kolme pinokuutiota. Joten kyllä nyt kelpaa saunaa lämmittää. Ison uunin halothan ovat asia erikseen. Noilla pitäisi pärjätä vähän aikaa.
Kovin oli mukava, leppoisa isäntämies ja komeassa kansiossa oli kuitit sun muut hyvässä järjestyksessä. Ammatti-isäntä, ilo tavata.

Ja jonkunhan nuo klapit pitää pinota...  ei tarvitse illalla pilatekseen ryhtyä.




6 kommenttia:

  1. Pukeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta kyllä tuommonen kolmessakympissä huiteleva pakkanen alkaa jo nenänpäässä tuntua ; )

    Nyt meillä lauhtui, enää - 16 !!! Sortsikeliä tyrkkää.

    No, parina tulevana iltana ei tartte ulkoilla muutenkaan kun ohjelmassa on valtuustoa ja Sparbanksstiftelsen avustusten jakoa.

    Ei käy aika pitkäksi.

    Työpaikan saamiseksi tapit tanassa. Toivottavasti tärppää !!!

    VastaaPoista
  2. Voi kyynel, meilläkin lauhtui (-19) mutta tuo tuuli on kauhea. Mieluummin tyyntä ja pakkasta kuin leudompaa ja tuulista. Hrrrrr.

    Kirjastosta löytyi taas makoisia juttuja, mm. pionikirja. Ja leipomonkaupasta riihiruislimppu. Oijoi, ihana iltapala tiedossa. Limppua kera pionien.

    Nitalla kiintoisat iltapuhteet, etenkin tuo valtuustokokous taitaa venyä yövuoron puolelle. Eikös ne siellä ole aika eripuraisia ja kinaa kaikesta mahdollisesta?

    Ruokahuollollisia toimenpiteitä -ja sitä pahuksen pyykinsilitystä. Missä torpan ahkera vaimo tai kätevä emäntä luuhaa? Bingossa???

    VastaaPoista
  3. Bingosta tuli mieleen, nuo kuvituksen ritarinkukat ovat kukassa juuri nyt. Ei ihan osunut kukinnan ajoitus nappiin, Joulunpyhiin oli sihti... Joku lajike on Bingo, se taisi jo kukkia tai sitten se on tuo avautumaisillaan oleva punainen. Hmmm.... se oli kyllä se jo kukkinut kerrottu punainen. Eniweis, hienoja ovat ja kelpaavat kukkimaan tammikuussakin.

    VastaaPoista
  4. Pikaheipatus! Tyyni pakkanen vaikka -30:ssä on paljon siedettävämpää kuin kova tuuli -15 asteissa. Mutta kevättä kohti taaperretaan.

    Joudun poistumaan kinkkisen ongelman kanssa ammattikirjallisuuden pariin. Puolen metrin pinkka kirjoja venaa keittiön pöydällä. Yksi on jo käyty läpi ongelma-alueen tiimoilta.

    Ja sauna - tuo armas sauna - lämpiää tänään(kin)

    VastaaPoista
  5. Ja lisäys - ongelma ei ole siis minun, vaan asiakkaan. Vaan apua tarttis ja kiivaasti. Selkäleikkauksen jälkeiset kivut ja kyvyttömyys tulostaa mitään ulos alapäästä on akuutti hätätapaus. Ja vain yksi hermosäie on poikki.

    VastaaPoista
  6. Eipä käy Titaa saati potilasta kateeksi. Kutakuinkin arka aihe, ajattelin miltä kantilta tahansa. Toivottavasti taikanappulat löytyy ja säädöt tulee kohdilleen. Titan tarmon tietäen, asiaan perehdytään äärimmäisellä huolellisuudella ja harkinnalla. Tsemiä.

    Josta tulikin mieleen. Pitäisi naapuria lähestyä vähän samoissa merkeissä. Hän kuuleman mukaan tekeepi niinkin hämärää hommaa kuin karjalaista jäsenkorjausta. Ilmeisen ansioitunut ihminen ja hyvässä opissa ollut. Joten voinen antaa raihnaisen ruotoni hänen tutkittavakseen. Jos vaikka löytyisi jotain niksautettavaa.

    Nyt muuten täytyy ihmetellä ääneen, selkäparka on ollut yllättävän hyvänä pitemmän aikaa. Oliskohan niin, että kuiva ja kylmä kelikin vaikuttaa? Kosteankylmällä on kipeä kuin mikä.

    Torppa on lämmin, yläkerrassakin mukavan raikasta ja lämpöistä. Nukutaan hyvin. Nyt kuitenkin pionikirjan pariin. Ja limppuakin on.

    Ja kiitospa kiitos kuuluu myös Sarikalle, oli kiva jutustaa pitkästä aikaa.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!