torstai 10. joulukuuta 2009

Palaneen käryä ja ärsyttäviä asioita

Kuulkaa nyt ottaa päähän.
Kuvankäsittelyohjelma ei tottele, ei kertakaikkiaan taivu tarpeisiini. Siitä on joku hävittänyt tarpeelliset napikat johonkin ja minä en saa kutistettua kuvaa haluamaani kokoon. Siksi tämäkin on kolmemegainen järkäle tässä näin:

Siinä pääsi aaltovaasi kukkapytyksi kun kaksi valkoista hyasinttia löytyi kassiin unohtuneena apukeittiön hämäränurkasta.

Kunhan saan käsiini sen keljun elämääni tietotekniikan keinoilla terrorisoivan kotitontun, aion kuristaa hyypiön omin käsin. Onhan tämä nyt aivan täysin kohtalon ivaa, ettei nämä hemmetin hienot pelit ja vehkeet voi toimia YKSINKERTAISELLA tavalla, pelata yhteen ja funkkia nätisti. Miksi kaikki on nyt niin helevetin MONIMUTKAISTA ja HANKALAA???? Argh!

Tässä koneiden kanssa kamppailu-urheilua harrastaessani kanoille keittelemäni perunankuoret tietysti hiiltyivät kattilan pohjaan. Tuvassa askartelevat perilliset eivät huomanneet että ilmatila on savusta sakeana. ARGH!

Työllä ja vaivalla lämmitetty torppa on kohta siperiantuulten raikastama hyytävän kylmä loukko. Voi hevonrähmä ja muut eritteet kaupan päälle. ARGH!

No, syötiin me sentään hyvin, pitkään muhinut patapaisti oli aivan ihanaa pakkaspäivän sapuskaa.

Saan kohta itkupotkuraivarit näiden koneitten kera joten siirryn tupaan tutkimaan ilmanlaatua. Nythän tämä tulikin väsätyksi kuin tilauksesta:

Tuoksuu oikeasti aivan huikean ihanalta mutta nyt tuo hiiltyneiden perunankuorien odööri vie kyllä voiton. ARGH! Toivottavasti Tita on tarkkana lantunkeitossa...

Ei, tänään ei ole ollut kovinkaan antoisa päivä. Tai sinne vastoinkäymisten saldoon kirjataan tämä päivä kokonaisuudessaan. Äitikullalla on antennimies veivaamassa näköradiota tulille, mistä minä saan tänne jonkun propellipään veivaamaan a) nämä koneet ihmisystävällisiksi b) kiikuttamaan nämä koneet pois tämän torpan kattohirsien alta?

Nyt olisi kyllä niiden kuuluisien hermosavujen paikka. Vaan kun siitäkin paheesta tulin epähuomiossa luopuneeksi. Väkeviä tai mallasjuomia en juo ja viinit on vähissä. ARGH!

Oi miksi oi miksi?!

Parempaa illanjatkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. Älä nyt Hirnu hikoo - noi kuvat näkyy ainakin mun putkella sievinä ja pieninä. Eli joku outomatiikka pienentää ne kuitenkin mittoihinsa.

    Ihana lanttulaatikon tuoksu. Tai sangen kyseenalainen aistielämys, mutta kertoo minulle herkun olevan valmistumassa. Minulla on intohimoinen suhde lanttulodjuun.... Ja kolme kiloa lanttuja ei riitä mihinkään. Alkuperäinen reseptikin on kaksinkertaistettu. Pitää tehdä toinen satsi.

    Sitten ajattelin kokeilla jotain uutta porkkanalaatikon resettiä. Sen löytää Fyllistä, sillä tää sydeemi ei anna mun copy/pastettaa. Jotenkin ne riisit siellä porkkanalaatikossa vie minun intohimoni. Piti elää lähes 45-vuotiaaksi, jotta keksii että reseptiä vois muuttaa. Wow - vähänkö olen välkky (ja nopee)

    Ja poistun nopeasti tallin suuntaan. Laatikot on vielä pari tuntia uunissa. Hitaasti lievällä lämmöllä kiusaten tulee paras aromi.

    VastaaPoista
  2. Enää ei kiukku kiehu, sappihan multa on jo loppuunkäytettynä poistettu :-P Löysin saunatuvalta jotain omituista Olvin karpalolonkeroa jonka oitis imuroin sisäistä raivoa jäähdyttämään.

    Oijoi, landulodju on kyllä minullekin Joulun The Juttu. Olen tehnyt niitä viimevuosina itse, kaupan pakastesoseista *häpeää* Riittävästi voita, kermaa ja lempeää uunihaudutusta pelastaa paljon.

    Porkkanalaatikosta tipautin itsekin riisin määrän minimiin. Se vaan tökkii niin pahasti, porkkanasoseella värjätty riisipuuro :-&
    Pitääkin käydä fyllin puolelta plokkaamassa resettejä. Tähän saakka olen luottanut Kotilieden kootut jouluherkut -kirjaan.

    Pakastatko sinä ne laatikot nyt vai teetkö joulun alla uudet satsit?

    Poistun laatimaan helpme-meiliä tuon Mäkäräisen entiselle käyttäjälle. Ehkä hän tuntee jonkun viirihatun joka veivaa oitis koneeni parametrit semmoiseen "keep it simple stupid" -moodiin.

    Ai joo, Tita, laitoitko pullopostia??

    VastaaPoista
  3. Fyllissä se parannetulta kuulostava porkkanalodju on siellä Joulun parhaat reseptit- topikissa. Kuulostaa kokeilun väärtiltä ja siellä jo huikattiin että näin on. Ja ihan varpisti ne valmiit soseet on tasan yhtä hyvejä kuin itse raivokkaasti kuoritut ja keitetyt. Varsinkin lantun kuoriminen käy työstä. Kovaa hommaa.

    Minä koitan vähikseen tehdä joulua. Lootat pakastan. Sitten h-hetken tietämillä kaivelen vain valmiiksi tai lähes valmiiksi tehtyjä juttuja. Joulun ruoanlaittohan on tosi simppeliä. Ei tarvi miettiä menyytä, sen kun lämmittelee entisiä.

    Aaton aatto on juhlava päivä - silloin lykätään iso kinkku leivinuuniin ja koitetaan kärvistellä riittävä määrä tunteja hirveässä kinkun tuoksussa.

    Pulloposti ei ole vielä lähtenyt. Ilmoitan kun saan vietyä matkahuoltoon. Pitää käydä hakemassa tehtaalta lisää. Entiset katosivat käsistä. Taitaa olla joululahjan hankkijalle hyvä vaihtoehto?

    VastaaPoista
  4. Hirnu ehdottomasti varaa ensi kerralla aikaa pysähdykseen meidän kohdalla!!! Ja toki muistan sen keväisen puhelun :D Olin raveissa silloin, mahtoi porukat tuijottaa kun tuli hihkuttua innosta.
    Jaa niin, minäkin voin sitten tutustuttaa sinut yhteen ihanaan alkuperäisrotujen edustajaan. Anni vuokraa suokkia ja äitinkin olis määrä taas aloittaa ratsastus. Koitinkin jo kerran ja jalat tuli ihan pirun kipeeks vaikka en mennyt kuin hetken.

    Heipatus myös Satulle ja Titalle!!

    VastaaPoista
  5. Savulle heipatus täältäkin!

    Hirnakka on hyvä ja pitää blogiaan yllä, turinoinnit on ihania! Muistat varmasti, mitä jutusteltiin hevostauluja ihaillessamme. Tilausta olisi.

    VastaaPoista
  6. Savas muistaa kaiken ;-)
    No katsellaan nyt -ajan kanssa ja hissuksiin.

    Savu, ihan varppiin stoppailen kaakonkulmilla mutta kunhan ei tarvitse Viipurinportin abc:lle tulla. Minä ihan periaatteesta kierrän ne massojen tankkauspisteet kaukaa. Vaikka vihreän kortin kansalainen olenkin ja lisärabattia tuova pinkki pallero kortista löytyy vielä toistaiseksi.

    Onnea vaan matkaan uudelleen elvytetyn harrastuksen kanssa. Mulla on jo nyt myötätunnosta kaikki lihakset kipeänä... *gnnnh* Oikeasti hieno homma, minä en ehkä enää uskalla satulaan kavuta. Pitänee mennä ilman :-O

    Tita onnistuu aina lietsomaan kauhean nälän (nyt lihanhimon) ruokajutuillaan. Onko sika enää poliittisesti korrekti eläin? Kun on se ylimainostettu sikaflunssa ja nyt tämä kaamea eläinsuojelurikosten suma. Hmmmm, pitää hommata ehkä ensi keväänä oma naski ja kasvattaa oikein reipas ja iloinen kinkku.

    Vieläkin kaiholla muistan isävainaan hyväksi lihottamaa Johannes-possua jonka persposken sain paistaa eräänä kultaisena jouluna 1989... tai jotain, silloin kun Romaniassa tekivät ratkaisevia tekoja. Karpaattien nero ja kemistivaimo teloitettiin.

    Seuraavana keväänä isäpappa kasvatteli Kyllikkiä mutta Kyllikille tapahtui jotain outoa, muistaakseni karhu vei sen pihattoläävästään :(

    Ne olivat hyviä lihoja ne.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!