perjantai 4. joulukuuta 2009

Iloinen veronmaksaja


Tänään nielin taas yhden vankkumattomaksi luulemani periaatteen. Tai ainakin hetkiseksi havahduin ajattelemaan uudella tavalla.

Yleensähän ihmisparka tuntee aina jäävänsä maksupuolelle
kun punnitaan maksetut verot vs. saadut etuudet. Ahtaasti ajatellen, kärjistäen ja kokonaiskuvan unohtaen. Ihan siis vain oman navan kautta peilaten. Kuka tuntee oikeasti iloista riemua tilinauhansa tai alvilappujen verosareketta katsellessaan. Kyllä se oma veroleiviskä tuntuu niin kohtuuttomalta. Ei mieltä ylennä kun pienistä tuloista pitää maksaa, perintöveroista puhumattakaan, otsasuonta kiristää välittömästi.

Mutta tänään, pieni ilonpilkahdus. Käytin äitikultaa ensimmäistä kertaa paikallisella Piätervveysasemalla reseptin uusintareissulla. Olin varautunut menaiset-lehden, salmiakkiaskin ja tyynen asenteen kera piiiitkään jonotukseen. Pelmahdettiin aulaan ja oitis kuuluu Toimisto-kyltin alta: Päivvee, mittees teille?

Äitikulta sitten luukulle asiaansa toimittamaan ja minä syvennyin Pääkirjoitukseen.
En päässyt pääkirjoitussivun loppuun kun äitikulta seisoo jo vieressä ja vetää pipoa päähän. Mentiin. Mitämitämitä??? Reseptin saa kuulema hakea uusintaleimalla heti maanantaina, jos olisi ollut kiire, olisi sen jo tänäänkin saanut. Samalla oli varattu aika oman lääkärin tapaamiselle, siellä tutkitaan tautihistoria ja hoitotarvekartoitus. Ällikällä päähän ja selkään lyötynä; ei voi olla totta. Ei ehkä suuressa kaupungissa jossa hommaan pitää varata kaksikin viikkoa, hyvä jos riittää. Pelkän nitroreseptin uusimiseen. Moiset terveystutkimukset on niissä jätetty aikoja sitten liian kalliina ja resursseja sitovina historiaan.

Mutta täällä, pienessä kaupungissa homma hoituu sukkelasti. Niin kauan kuin päättäjät antavat meidän pitää Piätervveysasemamme. Ja sekin homma on käsittääkseni hyvin pitkälti kiinni kunnan verotuloista. Säästösyistä ihmisten oikeasti tarvitsemia palveluita keskitetään yhä suurempiin, kustannustehokkaampiin ja väistämättä ruuhkaisempiin yksiköihin. Pieniä kouluja lakkautetaan täälläkin. Koulujenkin pitää olla tuottavia, tuotantolaitoksiako ne niistä tahtoo?

Täällä tuntuu toistaiseksi olevan vielä jonkilainen roti noissa hommissa. Meillä on toimiva koulukyytijärjestelmä pienille koululaisille ja hieno maalaiskoulu. Terveydenhoito tuntuu toimivan ihan kunnallisessa laitoksessa. Eikä kaukana ole aika, kun kiroilin kuinka yksityisasemallekin piti jonottaa. On iso ja meidän tarpeisiimme riittävä kirjasto omalla kylällä, valaistua pururataa ja hiihtoniiloillekin oma latuverkosto. Tuli myös mieleen, olisikohan täällä tarvinnut revenneen sappirakon kanssa jonotella päivystyspolilla kahta vuorokautta?

Juujuu, tiedän minä tämänkin kituliaan kunnan saavan valtionapua hommaan jos toiseenkin, veroäyrien menevän ties mihin ja homman olevan monimutkaisempi. Mutta tuo pieni esimerkki saaduista palveluista antoi vähän valoa pimeyteen ja muistutuksen siitä, ettei kaikki aina olekaan niin jumalattoman vaikeaa. Tiällä kun on vähä lepposampi meininki. Ei tarvihe höntyillä.

Joo, tänään ei yllättäen ottanut päähän oikeastaan mikään.
Uunissa muhii lihamureke, leivinuunissa tekeytyneet uunijuurekset ovat valmiina ja potut kuorittuna kattilassa. Viikonloppu edessä eikä kiire oikeastaan mihinkään.

Perilliset lähtevät huomenna yönyli-reissulle partioporukallaan ja meille jää Ison-J:n kanssa yhteistä aikaa... kanalan pehkut pitää kääntää ja Äitikullan keittiöasennus aloittaa ;-)

Letkeää perjantaita kaikille, be careful out there.

7 kommenttia:

  1. No niin, nyt on illan ajot ajettu, autot tallissa ja saunottu koko lössi. Pakkanen kiristää otettaan ja kuurahuurrekerros vain paksuuntuu. Hauskaa, talvitunnelmia voi olla ilman luntakin.

    Tästä on hyvä siirtyä upouuden Wallander-filkan pariin. Kunhan en saan hätisteltyä nuo viilinryystännän ilot hokanneet perilliset sänkyihinsä. Kamala ryystö. Huutaisin kummitätejä apuun mutta kummitädit todennäköisesti vain opettaisivat lisää arveluttavia tapoja ;-)

    Hauskaa iltaa itse kullekin.

    Ai niin... oli pienoinen järkytys vilkaista matkamittarin lukemia. En olisi ikinä uskonut, että täällä ketään käy yhtä kertaa useammin.
    Olisi kiva tietää ketä kaikkia näitä aivopieruja lukee, nythän kommenttia voi laittaa ihan nimettömänäkin.

    Moido.

    VastaaPoista
  2. Viimeinen pesuhuoneen seinä on saumattu. Kadehdin avoimesti teidän saunailoja! Mutta meillä päästäneen suikuun sunnuntaina... uusi suihkusekoitin ja pesukoneen hilavitkuttimet olivat nousseet seinälle (toimivina) työpäiväni aikana. Eli kunhan huomenna Timppa askaroi silikonien kanssa, niin saadaan pesutorni pesuhuoneesen ja suihku toimivaksi. Ah autuutta. Sauna odottaa vielä lopputöitä. Ehkä jouluksi valmista? Huomenna saumaan saunan lattian. Eteenpäin sekin.

    Nyt kuittaan itseni uupuneena nukkumaan. Pakkanen kiristää otettaan, lämmittäminen käy työstä kunnes saa lumikerroksen talon kivijalan ympärille. Siis lunta kiitos!

    VastaaPoista
  3. Huomenta,
    mun onkin pitänyt Titalta kysyä teidän talon lämmitysasiasta. Teillä siis puu ja sähkö? Meneekö kylmäksi jos et päivittäin lämmitä? Oliko leivinuunin lisäksi pönttöuuneja huoneissa?

    Meillon lisäksi ilmalämpöpumppu. Toistaiseksi on riittänyt kun joka toinen päivä lämmittää ison uunin. Eikä kyllä sittenkään vielä laske kylmäksi torppaa. Toisaalta minä kyllä viihdyn viileämmässäkin, silloin otetaan villasukat käyttöön ;-)

    VastaaPoista
  4. peeäässi,
    saunomisesta on tullut niin mukavaa kun talon sisällä olevan sauna on niin tilava ja siellä on lempeät löylyt. Pikkulikatkin tykkäävät istua leveillä lauteilla. Pihasauna on kesäiltojen ilo -joskin jouluyön löylyt otetaan siellä. Mikäli vesiputki ei jäädy.

    Espoossa saunominen oli vähän pakkopullaa, ei rentouttavaa.

    Eniweis, onnittelut upouuden suihkun valmistumisesta. Kyllä se saunakin sieltä remontin alta paljastuu.

    VastaaPoista
  5. Nyt on kyllä jo lauantai, mut silti jatkan tähän.

    Pienen paikkakunnan edut on tullut koettua, niitä löytyy vielä täältä pääkaupunkiseudun kupeestakin.

    Kuutamokuvat on kiehtovia. Männä viikolla olen parina pilvettömänä aamuna ihaillut halo-ilmiötä. Kaunis on, kaunis. Harmittaa vain hyvän kameran puute....

    Päivän sokeripala, JätkänPätkä läpäisi BH-kokeen, tuomarin mielestä erinomaisesti. Taas jaksaa kummasti harrastaa kurakeleillä! Nyt saatiin siis tavallaan lupa osallistua pk-lajeihin. Pienestä sitä ihminen on tyytyväinen.

    VastaaPoista
  6. Onnea Seija bh-kokeen menestyksellisestä suorittamisesta! Yksi tavoite on saavutettu!

    Hirnakalle - sitä ilmalämpöpumppua mies on miettinyt, mutta minä en moista rumistusta ota talon seinään. En. Pirtti lämpiää leivinuunilla ja puuhellalla, olohuone ja makkari varaavalla takalla. Lasten kammarissa on sähköpatteri, saunan, pesuhuoneen ja vessan lattiassa on sähkökaapelit. Ja joka päivä pitää jotain tulisijaa lämmittää. Kahden päivän välein leivinuunia, joka päivä takkaa. Puuhellassa aina väliaikoina pidetään tulia. Puita kuluu ja kädet venyy niitä kantaessa.

    Mutta pitää sukeltaa saunan lattiaa saumaamaan. Työn ääniä on kuulunut pesuhuoneen silikonisaumojen tekijältä. Mutta eiköhän pesutorni tuosta pirtin lattialta siirry viimeinkin pesuhuoneen puolelle. Tänään.

    Minä saan alkaa siivoamaan pirttiä. Ei ole kuulkaa lattiata pesty ainakaan kuukauteen. Ja koskapa ihana lumi satoi ja maa jäätyi, niin haen puhtaat matot pirttiin. Loppui kuran kulkeutuminen.

    VastaaPoista
  7. Ihan pikaiseen vielä tänne: ONNITTELUT TAITAVALLE KOIRAKOLLE!!! Loistava suoritus! Ja nyt sitä konjakkia isompaan mukiin.

    Tita, minä pistin tilaukseen semmoisen puurimasta värkätyn suojakotelon ilmalämpöpumpulle. Niitä saa ihan punamultamaalattuinakin joten ruma uloke maastoutuu aika hyvin seinään semmoisen avulla. Voin kaivella sen firman yhteystiedot.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com