tiistai 17. marraskuuta 2009

Tulihan tästä ihan hyvä päivä vaikka tiistai onkin

Eihän tämmöisen näyn edessä voi olla hapan ja surkea, eihän? Juu, olihan siellä pentuboksi ja boksissa 6 palaneen sämpylän väristä pötkylää. Niistä tulee isona Böördereitä, The Rekkuja.

Minä pysyin lujana. Erittäin lujana. Toistaiseksi.
Noista jokaisella on jo oma koti odottamassa.

Oli meillä toki puhetta siitäkin, että meille tarvitaan nuorta polvea kasvamaan kun Nassekin ukkoutuu aikanaan. Mutta kassellaan nyt ajan kanssa ja hissuksiin.

Hitaasti kiiruhtamalla löytyy parhaat talot, hyvät koirat ja varmasti mukavat hevosetkin.
Samaisella kasvattajalla oli tiedossa varsin lupaava ja suvukas suoritushevonen, 3-vuotias FWB-ruuna. En pyytänyt edes kuvaa nähtäväksi, nyt ei ole hevoshankintojen aika.

Niin, kyllä tästäkin päivästä ihan mukava kehkeytyi. Pikkuisen kurkkua karhentaa ja lihaksia jumittaa tavallista enemmän. Pitäisi kulauttaa Vilustusta mutta jätin putelit kotiin :-(

Täytyy kaivella anopin jemmasta jotain hotapulveria ja tilkka konjakkia. Sitä näkyi olevan ihan tuossa keittiön kaapissa hyvin otollisella paikalla, teepurkin vieressä. Taitaa anoppi juoda ns. kovaa teetä.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, moido!




Peeäss: huomenna en ehdi aamukahvijuttuja sitten näpyttämään, työtehtävät kutsuvat. Ja töiden jälkeen Inkoon iloiset rouvat, kivaa siis luvassa huomiseksikin. Paitsi eivät Savas ja Satu H. ole ihan niin söpöjä kuin koiranpennut. Mutta vähintään yhtä mukavaa seuraa!

4 kommenttia:

  1. Voi hevon rähmä tuota asettelua, aina jää tuommoisia hönörivejä leijumaan miten sattuu. Toisaalta, eipä kukaan huomaa kun kaikki vain huokailee tuon kuvan antia ;-)

    VastaaPoista
  2. Voin aistia pentukoiran tuoksun!

    Nyt kun Hirnakka vetää yöunet konjakin siivittämänä, niin aivot jatkavat prosessointia. Unessa ns. palomuuri ei ole päällä ja borderivirukset pääsevät iskemään käyttöjärjestelmään. Muuta harmiahan siitä viruksesta ei ole, kuin että se haukkaa osan prosessorin tehosta erilaisten hyvien (teko)syiden keksimiseen ja tulostamiseen koiran hankinnan välttämättömyydestä.

    Toisinaan borderivirus pystyy monistumaan ja muuntumaan vakavammaksi taudiksi, joka tunnetaan nimellä kimokuume. Rokotusta ei ole kehitetty ja hoitona käytetään ao. eläinten läheisyydessä tiiviisti vietettyä aikaa.

    Ehkä se huolestuttavin pointti tässä on, että taudit ovat tarttuvia, parantumattomia ja lisäksi perinnöllisiä.

    VastaaPoista
  3. Hirnakka on vissiin vielä iltariennoissa Inkoon iloisten naisten kanssa. Sitä mä vain ihmettelen, ettei Virtaska kommentoi mitenkään bööörderin pentujen kuveja...

    * ihmettelevä hjymiö *

    Vetikö vallan veteläksi vauvakuvat?

    Meillä mies on sulkeutunut pesuhuoneeseen. Loput kaakelit tuntuvat lentelevän seinään. Työn ääniäkin kuuluu. Minun manttaalina on kunnostaa ikkunanpokat. Voi helkatti kun silikoni on sitten sitkasta ainetta poistaa kuusiruutuisista klaseista. Pohjatyöt on tehty - huomenna maalaan ne.

    VastaaPoista
  4. Nyt on kuule semmoiset elmukelmupalomuurit päällä, ettei borderivirus pääse läpi. Eikä mato.
    Mutta olivathan ne söpöjä, ihan valtavan syötävän ihania pötkäleitä. Kaksiviikkoisena borderi on parhaimmillaan. Se vain syö ja nukkuu. Iän myötä aktiviteettitaso lisääntyy ja sitten se on menoa. Etenkin hermojen. Virtaska todistaa.

    Jos nuo pötkylät olisivat 4-viikkoisia, kertoisin teille varmaankin varanneeni yhden. Silloin borderit ovat vaarallisia. Hyvin vaarallisia.

    Ja nyt takaisin etusivulle.

    ps. ajattele, joku vapaaehtoisesti maksaa saadakseen silikonia itseensä!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!