keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Talvisen aamun tunnelmia

Aamupäivää!
Hyinen herätys oli taattu kun kirmasin pyjamanlahkeet lepattaen pihalle kuvaamaan postikorttimaisemaa aamun harmaassa valossa.

Kahluuhommiksi meni mutta muutama oikein tasokaskin räpsy sieltä saaliiksi tuli.

Koko yön satoi ja koko aamun on satanut. Tästä sitä tulee kuulkaa vielä lystiä.

Kanat pyörtynevät järkytyksestä kunhan ulkoilutarhan luukku avataan. Sieltä ne rouwat yksitellen humpsahtavat rampilta umpihankeen. Onneksi niillä on helakan punaiset heltat, ne on helppo noukkia takaisin.

Ekassa kuvassa on aitoja talviomenoita.

Tässä kuvassa on torppa vähän erilaisesta kulmasta kuvattuna. Tieltä päin, etelän suunnalta ja vanhan tienpohjan paikalta. Tälle paikalle tulee joskus ratsastuskenttä. Tuossa ihan etualalla ovat herukkapensaat ja pari omenapuuta. Hedelmäpuitahan täällä on muistaakseni 8 vanhaa omenapuuta. Äitikulta toi Espoosta yhden. Lisäksi ostimme muutamia kirsikoita ja luumupuun. Ja 10 tyrnin taimea.


Nasse odottelee lumiauraa.... ei sitä ole vieläkään näkynyt. Toivon hartaasti, että olimme sopineet jo talviaurausasiat, niin ainakin tehtävälistalla luki jo elokuussa. Eipä tässä nyt ihan näillä näppäimillä tarvitse pihasta tielle autolla päästä mutta tänään kuitenkin. Autotallihan sijoittuu vasemmalla olevan piharakennuksen päähän, Nassen hännästä noin 20 m vasemmalle.


Ja Nassen vastoinkäymiset senkun jatkuvat. Näyttää siltä, että erinäisiä teknisiä etenemiseen vaikuttavia ongelmia hänelle syntyi. Tuosta sitä taas näkee, että liika herkkujen syönti kostautuu, eipä enää loikita gasellin lailla pensaikossa, ottaa maha kiinni. Tai köli pohjaan.

Nyt pitäisi tehdä erinäisiä työuraa koskevia päätöksiä. Maanantaiaamuna pitäisi olla Espoossa töissä.

3 kommenttia:

  1. Ei oo todellista, jumalattoman kaunista, ihania kuvia.
    Täällä paistaa aurinko, mutta lumesta ei enää ole tietoakaan. Viikko sitten tulleet hiutaleet ovat kutakuinkin sulaneet. Pöh.
    Noi teidän kanarouwat ovat wallan weikeitä pikkuotuksia.
    Mäkin hommaan tommosia sit kun voitan lotossa ja pystyn hoivaamaan Solberg Zoo:ta täydellä sydämellä.
    Nyt ei vaan aika riitä. Ei sitten millään.

    VastaaPoista
  2. En kuule minäkään ollut uskoa silmiäni kun aamulla ikkunasta avautuvan maiseman näin.

    Meillä Äitikulta on kanavastaava, perilliset hoitavat marsuosaston, kissat ja koira menevät tässä sivussa. Enempää hoidokkeja ei nyt elämään mahdu, paikkavarausta pidetään tietysti niille hevostimille. Lottovoittoa odotelessa mennään näillä.

    VastaaPoista
  3. Ja vielähän mun piti mainita, että niinhän se pörähti traktorikin pihaan ihan kyselemättä ja auralla laitteli lumet tieosuuksilta fiksumpaan järjestykseen. Jouduin tosin huhkimaan ihan kiitettävästi itsekin, lumentyöntimellä kun yritin pitää jonkinlaista polkuverkostoa auki.

    Rakas Joulupukki, tuo minulle lumikola. Iso ja kevyt. Tai sitten pikkutraktoriini lumiaura...

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!