maanantai 9. marraskuuta 2009

Meneekö nettiin ja olinko eka?

Voi hyvänen aika sentään, vähän pukkaa jo tuskanhikeä takaraivolle kun tätä blogia synnytän. Eihän tässä projektissa ole vielä mennytkään kuin muutama viikko.
Enää pitäisi saada ulkoasu johonkin kuosiin ja kutsuttua tietyt harvat ja valitut mukaan.

Perustan tämän kirjallisen ilmaisun kanavan surullisen lopun kokeneen weteraatolan rauniolle. Se oli mukava, rento, luottamuksellinen ja kiva kälätyskanava muutamalle ihanalle naiselle ympäri Suomen maata. Kaikkia meitä yhdisti tavalla tai toisella hevoset.

Voinen joskus purkaa lisää angsteja siitä miksi weteraatola syntyi ja omat skitsoiluni sen loppumisen taustasyistä. Mutta toistaiseksi keskityn nyt ihan kieli keskellä viinilasia tämän tuotoksenn julkaisemiseen.

Kyhään jossain vaiheessa enemmän esittelyä itsestäni, vilautan kenties kuvia ja tiedä vielä mitä. Tätä on kuitenkin turha kenenkään tulla lukemaan pipo tiukalla ja herne nenässä.
Nyt on tärkeää oppia nämä namikat tässä tekstisivulla ja tutustua muutenkin tähän palveluun Loinko hirviön... God knows but doesn´t tell...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!